Ylpeänä kulttuurihyvinvoinnin ammattilainen
Kulttuurihyvinvointi on kattokäsite puhuttaessa taiteen ja kulttuurin hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista. Käsite kattaa yksilön kokemukset kulttuurin ja taiteen vaikutuksista omaan sekä toisten hyvinvointiin ja terveyteen.
Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan ilmiötä, jossa taiteella ja kulttuurilla on yhteyksiä terveyteen ja hyvinvointiin.
Kulttuurihyvinvointi on myös ala, joka tutkii, kehitää ja kouluttaa tähän liittyvää osaamista ja toimintatapoja.
(Houni ym. 2021. Taidetta! Kulttuurihyvinvoinnin käsikirja)
Kaikkialla on tarinaa (Wevideo)
Kulttuurihyvinvoinnin koulutus alkoi ammatillisen omaelämäkertavideon tekemisellä
Luova työhyvinvoinnin tuotteistaja:
Merkin saaja on suorittanut itsenäisen verkkokurssin, jossa hän on perehtynyt:
• työhyvinvointipalveluiden toimintakenttään sekä sosiaalisen pääomaan periaatteisiin
• taiteen ja taidevälitteisen toiminnan merkitykseen työhyvinvoinnissa
• palvelumuotoilun periaatteisiin, prosessiin ja menetelmiin
• oman osaamisen tunnistamiseen ja tuotteistamiseen työhyvinvointipalveluksi
Taidelähtöiset menetelmät: Omakuva N.Y.T -ohjaajakoulutus
Opinnäytetyö. Tiivistelmä:
Kuvatarinapajat -mallin kehittäminen ja kokeileminen
-nuorille suunnattu taidelähtöinen menetelmä tietoisuustaitojen harjoitteluun
Kuvatarinapajat -malli on meditatiiviseen valokuvaukseen ja sanataiteeseen perustuva nuorille suunnattu taidepaja, jossa tietoisuustaitoja voidaan harjoitella luovasti. Pajassa tehdään kuvausretkiä ja tarkkaillaan ympäristöä. Otettuja kuvia käytetään inspiraationa kirjoittamisessa. Sanataide mahdollistaa sisäisen maailman sanoittamisen, joita kuvat tuovat esille. Sanataide hetken kuvaajana jatkaa läsnäolon tilaa. Kuvatarinapajojen ohjaaminen perustuu kannattelevaan, läsnäolevaan ohjaamiseen, jossa ohjaaja on rinnalla kulkija, ei pedagogi.
Toiminnallinen opinnäytetyö toteutettiin kokeilemalla kehittämisen -metodilla. Ensin luotiin prototyyppi Kuvatarinapajat -mallista, johon osallistui kaksi nuorta aikuista kanssakehittäjän roolissa kokeilemaan työpajan toimivuutta käytännössä. Kokoontumisia oli neljä ja kuvausretket sijoittuivat puutarha- sekä kaupunkimiljööseen. Tavoitteena oli selvittää, voiko Kuvatarinapajat -mallilla harjoitella tietoisuustaitoja, sanoittaa sisäistä maailmaa ja kuinka ohjaaja pystyy tukemaan osallistujia.
Kirjallisuuskatsauksen johtopäätös oli, että taidelähtöisillä menetelmillä voidaan harjoitella tietoisuustaitoja. Omien havaintojen ja osallistujien palautteen perusteella Kuvatarinapajat mahdollistaa tietoisuustaitojen harjoittelemisen, ja kuvat toimivat sykäyksinä sisäisen maailman sanoittamiseen.
Kirjoitus Taikusydän blogissa:
Tietoisuustaitoja voi harjoitella luovasti valokuvaamisen ja sanataiteen avulla
VoimaMandala -paja
Mandala on yleensä symmetrinen, perusmuodoista koostuva maaginen kuvio, joka symboloi maailmankaikkeutta. Mandaloita on tehty kaikissa kulttuureissa ja tunnetuimmat niistä lienevät buddhalaisten, hindujen ja Amerikan intiaanien luomia. Perinteisesti mandalaa on käytetty meditaatiossa. Se voi olla myös itsetutkiskelun väline kuten C.G. Jungilla aikoinaan. (hidastaelamaa.fi)
VoimaMandala -paja alkaa meditatiivisella tarinalla sekä viivameditaatiolla, joka auttaa keskittymään hetkeen. Oma VoimaMandala tehdään hiljaisuudessa ja se voi kuvastaa juuri sen hetken tuntemuksia. Mandalan voi tehdä täysin vapaasti noudattamatta kaavamaisuutta, värit ja kuviot valitaan intuitiivisesti.
Mandalan valmistuttua syvennytään hetkeksi sen äärelle tutkimaan sitä sekä omia ajatuksia ja tunteita. VoimaMandala -paja jatkuu sanataiteella ja lopuksi voit kirjoittaa mandalasi taakse itsellesi voimalauseen.
Ihanaa, eikö vain!